Mitä liikkuvuus oikeastaan on?
Viisi kysymystä Henri Hänniselle
Tuntuuko kyykky, räkkiasento tai valakyykky ahtaalta? Ratkaisuksi saatetaan tarvita lisää liikelaajuutta, mutta myös voimaa ja taitoa käyttää sitä. Liikuntabiologi ja fysiikkavalmentaja Henri Hänninen avaa liikkuvuuden harjoittelua painonnoston näkökulmasta.
Haastattelu ja teksti: Jouni Bergdahl
Tule liikkuvuustyöpajaan
Lisää tilaa nostoasentoihin Henrin ja Jounin kanssa.
AIKA: LA 21.11.2026 klo 13–16
PAIKKA: Joo.Arena, Masala
Tutustu työpajaan ja ilmoittaudu →
1. Henri, kuka olet ja miten sinusta tuli fysiikkavalmentaja?
Työskentelen fysiikkavalmentajana ja valmentajien kouluttajana. Olen opiskellut tutkinnon liikuntabiologiasta pääaineena valmennustiede sekä sivuaineet neurotieteestä, kemiasta ja solubiologiasta. Päätyössäni ihmiset kertovat, mihin he haluaisivat pystyä, ja minä autan löytämään harjoittelun, joka vie siihen suuntaan.
Lapsena ja nuorena en ollut liikunnallinen. Koululiikunta tai mikään muukaan laji ei ollut tuntunut omalta. Löysin liikunnan parikymppisenä yliopistoliikunnan parkour-kurssin kautta.
Hieman parkourin aloittamisen jälkeen aloin harrastaa myös ilma-akrobatiaa, ja muutamassa vuodessa päädyin tekemään molempia työkseni. Näiden lajien myötä kiinnostuin siitä, miten voisin järkevällä harjoittelulla kuroa kiinni lapsesta asti liikkuneiden etumatkaa.
Opiskelin aluksi kemiaa, josta siirryin hetkeksi fysiikan puolelle. Kun tutustuin liikuntabiologiaan, huomasin sen yhdistävän kiinnostukseni luonnontieteisiin ja liikkumiseen. Hain opiskelemaan alaa, ja sillä tiellä olen edelleen.
Liikkuvuudesta tuli yksi työni painopisteistä oman lajitaustani kautta. Sirkuslajeissa tarvitaan laajoja liikeratoja ja kykyä käyttää niitä vaativissa suorituksissa. Halusin selvittää, miten näitä ominaisuuksia voi kehittää myös aikuisena aloittanut liikkuja.
2. Mitä liikkuvuus oikeastaan tarkoittaa?
Liikkuvuus on hyvä kattokäsite. Selkeintä on puhua liikelaajuudesta ja sen käyttämisestä: mihin asentoon halutaan päästä ja mitä siellä pitäisi pystyä tekemään?
Pohjimmainen ilmiö kaikkien liikkuvuuteen vaikuttavien mekanismien takana on se, kuinka turvalliseksi keho kokee eri asennot ja liikkeet: liikehermosto ei päästä niveliä asentoihin, joita se ei pidä turvallisina.
Tähän liittyy muun muassa asentojen tuttuus, hermostollinen säätely sekä se, mitä lihakset ja tukikudokset konkreettisesti kestävät.
Liikkuvuusharjoittelun kannalta on hyödyllistä erottaa kolme erilaista liikkuvuuden osa-aluetta:
A. Asentoon päästään rentoutumalla.
Esimerkiksi spagaatiin voidaan laskeutua painovoiman avulla ja opetella rentoutumaan asentoon syvemmin.
B. Venyvät lihakset tuottavat voimaa laajassa asennossa.
Esimerkiksi painonnostossa syvä kyykkyasento vaatii kykyä kannatella kuormaa ja tuottaa voimaa nopeasti ja räjähtävästi syvästä asennosta ylöspäin noustessa.
C. Raaja viedään laajaan asentoon aktiivisesti, mutta venyvän lihaksen voima ei korostu.
Näin tapahtuu esimerkiksi kamppailulajeissa, joissa jalan nostaminen ja potkaiseminen korkealle vaativat voimaa ja liikkeenhallintaa.
Nämä osa-alueet painottuvat eri tavoin eri lajeissa. Siksi ensin kannattaa selvittää, millaista liikkuvuutta oma tekeminen edellyttää.
3. Miksi monipuolinen yleisfysiikka on tärkeää?
Miksi monipuolinen yleisfysiikka on tärkeää lasten, nuorten ja masters-urheilijoiden harjoittelussa? Miten se liittyy työpajaamme?
Mitä nuorempi urheilija on tai mitä vähemmän harjoitteluvuosia hänellä on takanaan, sitä enemmän painotan yleistä liikunnallisuutta – myös 50-vuotias voi olla lajissaan aivan aloittelija. Harjoitutan yleisfysiikkaa välillä ikään kuin en olisi varma, mitä lajia varten harjoitellaan.
Monipuoliset valmiudet luovat pohjaa lajikohtaiselle harjoittelulle. Minulle on tärkeää myös se, että ihmiselle jää muitakin tapoja liikkua, jos oma laji joskus loppuu.
Painonnostossa tämä voi tarkoittaa erilaisten kyykkyasentojen, niissä olemisen, liikkumisen ja niiden välisten siirtymien harjoittelua. Näin kehitetään taitoa käyttää ja hallita kehoa monipuolisemmin.
4. Milloin liikeratojen avaaminen riittää?
Milloin liikeratojen avaaminen riittää ja milloin tarvitaan pitkäjänteisempää liikkuvuusharjoittelua?
Liikkuvuuden tarve tulee tavoitteesta. Harjoittelijalla olisi hyvä olla hieman enemmän liikelaajuutta, voimaa tai taitoa kuin onnistunut suoritus juuri ja juuri vaatii.
Ensimmäiseksi selvitän, saadaanko tarvittava asento käyttöön lämmittelyllä. Jos muutama sopiva harjoite tai muu hetkellisesti liikerataa avaava keino auttaa löytämään riittävän laajan ja hallitun asennon, se voi riittää päivän harjoitteluun.
Jos avaaminen on joka kerta hyvin työlästä tai asentoa ei saada kunnolla käyttöön, tarvitaan pitkäjänteisempää, asteittain etenevää harjoittelua. Sitä voi tehdä nostotreenin alussa, lomassa tai lopussa.
Sama liike voi toimia lämmittelynä tai kehittävänä liikkuvuusharjoitteena. Ero syntyy kuormasta, määrästä ja asennossa vietetystä ajasta.
Liikkuvuuteen painottuvalla jaksolla voi edelleen harjoitella painonnostoa. Jos kehityskohteena on valakyykky, tempausta voidaan tehdä raakana tai osaharjoitteina.
Samalla valakyykyn voimaa ja hallintaa kehitetään tarkemmin kohdennetuilla valakyykkyharjoitteilla sekä erilaisilla pidoilla, joissa vaativissa asennoissa työskennellään pidempään. Harjoittelussa voidaan käyttää myös erilaisia kyykkyasentoja ja -leveyksiä.
5. Mihin käyttäisit kaksi varttia viikossa?
Jos liikkuvuuden kehittämiseen olisi vain kaksi varttia viikossa, mihin käyttäisit ne?
Jos painonnostotreenejä on kaksi viikossa, käyttäisin noin kymmenen minuuttia kummankin lämmittelyyn. Valitsisin harjoitteita, jotka kehittävät kykyä toimia tarvittavissa asennoissa.
Loput minuutit ripottelisin arkeen esimerkiksi istumisen tauoille. Työpöydästä voi ottaa tukea ja käydä kyykyssä, ojentua kunnolla tai viedä kädet ylös. Hetken ei tarvitse kestää edes minuuttia.
Perusajatuksena on pyrkiä vahvemmaksi ja taitavammaksi tavoiteasennoissa ja niiden ympärillä. Se, mitä tämä kunkin kohdalla tarkoittaa, selviää käytännön tekemisellä.
Kiitos, Henri, näkökulmista liikkuvuuteen ja sen harjoitteluun!
Lisää tilaa nostoasentoihin
Liikkuvuustyöpaja Henrin ja Jounin kanssa
Lauantaina 21.11.2026 klo 13–16
Joo.Arena
Arvioimme nostoasentoja ja kokeilemme, millaiset liikkuvuusharjoitteet sopivat juuri sinulle.
Työpaja on suunnattu erityisesti painonnostajille, mutta sopii myös muille voimaharjoittelusta kiinnostuneille, joilla liikkuvuus rajoittaa kyykkyjä tai muita moninivelliikkeitä.
Etsimme käytännön harjoitteita, jotka auttavat kehittämään liikkuvuutta ja asentojen hallintaa omassa harjoittelussasi.
Tutustu työpajaan ja ilmoittaudu →
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumislomakkeen löydät yllä olevasta linkistä.
Nähdään työpajassa!
